Katalaanin kielen historia – vuosituhantinen ääni

Vulgaarilatinasta kehittynyt katalaani muodostui omaksi kielekseen 800-900-luvuilla Pyreneiden vuoriston itäreunustalla alueella joka tuolloiin kuului Frankkien valtakunnan ns. Hispaniaan. Ensimmäisiä katalaaninkieliset tekstit ovat peräisin 1100-luvulta.

Aragonian kruunun valloitusten myötä katalaanin kieli levisi Valenciaan, Majorcalle (Baleaarien saaret) sekä ympäri Välimerta niin, että jonkin aikaa sitä puhuttiin jopa Kreikan rannikolla kruunun satamissa. Katalaani yleistyi ja sitä käytettiin laajalti esim. oikeudellisissa, uskonnollisissa, filosofisissa sekä tieteen ja historian alan teksteissä. Merkittävät hahmot kuten Ramon Llull kehittivät katalaanin kielioppia eteenpäin.

1300- ja 1400-luvut olivat katalaaninkielisen kirjallisuuden kulta-aikaa. Useita romaaneja, novelleja sekä valtavia lakikokoelmia esim. Valencian hovissa kirjoitettiin tuolloin katalaaniksi. Merenkäynnin lait kirjoitettiin myös katalaaniksi ja tällöin laadittu Välimeren merikoodisto toimi esim. neljä vuosisataa myöhemmin brittiläisen kansanyhteisön merikoodiston pohjana.

Kulta-ajan jälkeen katalaanin käyttö kulttuuripiireissä kuitenkin väheni uusien ilmiöiden, mm. renesanssin ja barokin myötä. Kuitenkin katalaani säilytti asemansa hallinto- sekä arkikielenä Kataloniassa. 1600-luvun lopulla käydyn talonpoikaissodan – johon mm. Katalonian kansallislaulu juontaa juurensa – jälkeen katalaanin käyttö kiellettiin ensimmäisen kerran. Toinen isompi takaisku katalaaninkielen käytölle tuli tappiollisen Espanjan perimyssodan jälkeen jolloin Katalonia myös menetti itsehallintonta. Kastilian kieli eli Espanja syrjäytti katalaanin hallintokielenä. Katalaani kuitenkin säilyi koska ihmiset puhuivat sitä vielä toisilleen ja opettivat sitä lapsilleen, vaikkei sitä kouluissa voinutkaan opettaa.

1800-luvulla Katalonian kulttuuri ja kieli koki oman renesanssinsa (ns. La Reneixenca) joka johti mm. suurenmoisiin arkkitehteihin, kuten Gaudìin ja kataloniankielisen runouden kukoistukseen. Samaan aikaan ihmiset ryhtyivät opiskelemaan katalaania määrätietoisemmin ja nykyisten kielioppisääntöjen suorat edeltäjät luotiin. Sanakirjoja ja oppikirjoja alkoi ilmestyä katalaaniksi.

Poliittinen liike katalanismi syntyi myös ja kielelliset oikeudet olivat keskiössä myöhemmissä taistoissa Katalonian poliittisten oikeuksien puolesta. Katalaanin kielen instituutti perustettiin vuonna 1907 ja merkittävät vaikuttajat, kuten Pompeu Fabra, kehittivät kieltä eteenpäin. Kattava katalaanin kielioppi julkistettiin teoksena vuonna 1918.

Primo de Riveran diktatuurin päätyttyä ja Espanjan toisen tasavallan synnyttyä Katalonia sai vuonna 1714 menettämänsä itsehallinnon hetkeksi takaisin ja vuonna 1934 hyväksytyssä Katalonian itsehallintolaissa katalaani sai virallisen kielen aseman Kataloniassa. Kehityksen kuitenkin katkaisi Espanjan sisällissota ja Francisco Francon nouseminen valtaan.

Francon diktatuurin aikana katalaanin käyttö oli jopa ankarasti kielletty ja sitä vainottiin monella tapaa. Katalaania ei saanut käyttää missään virallisissa ja julkisissa yhteyksissä. Useat Katalonian kulttuurihenkilöt joutuivat myös vainon kohteeksi.

Espanjan siirryttyä demokratiaan Francon kuoleman jälkeen Katalonia sai itsehallinnon takaisin ja katalaani tunnustettiin jälleen virallisena kielenä Kataloniassa espanjan (ja Aranlaaksossa araneesin) ohella. 1980-luvulta lähtien katalaani on ollut pääopetuskieli Katalonian kouluissa ja se on myös julkisen hallinnon pääkieli. Toisaalta esimerkiksi tuomioistuimissa Kataloniassa toimitaan pelkästään espanjan kielellä.

Lue lisää katalaanin historiasta täältä.